Helteet loppuivat, ja lopulta saatiin sateita. Seurauksena on yksi parhaista tattivuosista miesmuistiin.
Syksyn myötä myös maailma on pikkuhiljaa menossa kohti normaalia, vaikkakin ehkä uutta sellaista. Koronapandemian aiheuttamia rajoituksia ollaan vihdoin purkamassa, ja yhteiskunta on palaamassa kohti normaalia. Koronan aikana etätyön teko on ollut valtavirtaa niillä aloilla, joilla se mahdollista on, ja etätyö tulee varmasti säilymään tulevaisuudessakin osana työntekoa laajemmin kuin ennen koronaa.
Tämä tulee myös vaikuttamaan työyhteisöihin ja siihen, miten ja missä tulevaisuudessa työtä tehdään. Ei pidä myöskään unohtaa sen vaikutusta työ- ja vapaa-ajan onnistuneeseen erottamiseen toisistaan. Aiomme pohtia tätä asiaa enemmänkin lehden sivuilla tulevissa numeroissa, hakien oman alamme kokemuksia ja näkemyksiä asiasta.
Tämänkin lehden sivuilla etäily näkyy. Esimerkiksi iso osa jutuista on koottu webinaareista, jotka ovat todella saaneet mahtavan sysäyksen rajoituksista. Välillä tuntuu siltä, että näitä webinaareja on jopa liikaa, ja liian heppoisin perustein käyntiin polkaistuina. On lehdessä toki muutakin sisältöä. On asiaa keraameista ja teräksestä sekä Sulkavuoren keskuspuhdistamohankkeesta Tampereella.
Kesän lopulla meidät tavoitti myös suruviesti Matti Palperin poismenosta. Matti oli pitkäaikainen MATERIA-lehden toimitusneuvoston jäsen ja todellinen lehden grand old man. Hänen pitkä uransa ja kokemuksensa toivat sellaista näkemystä lehden tekemiseen, mitä ei voi muuten saavuttaa kuin elämällä tapahtumat itse.
Samalla Matti oli avoin kaikelle uudelle eikä hän kavahtanut poikkeuksellisiakaan aiheita. Esimerkiksi juuri Matin pohdintojen yksi lause eräässä toimitusneuvoston kokouksessa sai Hipsu Hiilen myöhemmin seikkailemaan lehtemme sivuilla. Matti oli toimitusneuvostossa se, jonka kanssa saattoi aina peilata jutun aiheita tai artikkeleita ja miettiä, miten ne liittyivät historiaan ja aikaisempiin tapahtumiin. Häntä jäämme kaipaamaan.
Alkusyksyn aurinkoisina päivinä ei liene sen parempaa vapaa-ajan toimintaa kuin lähteä metsään kävelylle. Siellä silmä ja mieli lepäävät… ja suppilovahverot alkavat olla tuloillaan.
Frisco